Tammikuu

Tammikuu on gregoriaanisessa ja juliaanisessa kalenterissa vuoden ensimmäinen kuukausi. Pohjoisella pallonpuoliskolla tammikuu on vuoden kylmin kuukausi, keskitalvea, josta myös kuukauden nimen on esitetty johtuvan. Sana tammi on esimerkiksi tarkoittanut sydäntä tai ydintä hämäläismurteessa. Toisaalta se tarkoitti napaa tai akselia. Tammikuussa on 31 päivää, ja sen jälkeen alkaa helmikuu. Tiesitkö, että tammikuuta on kutsuttu myös sydänkuukaudeksi?

Linkki tammikuun 2016 lämpötiloihin 

                      

 Tammikuun juhlat

 Tässä on tammikuun juhlia:

 Uudenvuodenpäivä

 Uudenvuodenpäivänä vietetään vuoden ensimmäistä päivää. Yksi päivä ennemmin on 31.joulukuuta eli uudenvuodenaatto. Julius Caesar sijoitti vuoden vaihtumisen tammikuun alkuun. Mutta sitä ennen, roomalaiset aloittivat uuden vuoden maaliskuussa. Suomessa ja muissa maissa uudenvuodenpäivä on pyhäpäivä. Presidentin pitämä uudenvuodenpuhe kuuluu Suomessa uudenvuodenpäivään. Uudenvuodenpäivänä Itävallassa pidetään Wienin filharmonikkojen uudenvuoden konserttia.

Loppiainen

Loppiainen on kristillinen juhlapäivä, joka päättää joulun pyhäpäivät. Sitä vitetään 6.tammikuuta. Loppiaista kutsutaan myös Jumalan ilmestymisen juhlaksi. Loppiaine on kuulemma joulua vanhempi kristillinen juhla. Suomessa Loppiainen vuosina 1973-1992 oli aina lauantaina, aikaisintaan 6.tammikuuta ja viimeisintään 12.tammikuuta. Loppiaisen merkitys vaihtelee eri kirkkokunnissa.

Nuutinpäivä

13.päivä tammikuuta on nuutinpäivä. Silloin muistetaan Knuut Pyhää Suomen ja Routsin kirkoissa. Roomalaiskatolilaiset muistavat Knuut Pyhää 19.päivä tammikuuta.

Kysymyksiä

Onko tammikuu mielestäsi kiva kuu?
Onko tammikuussa mielestäsi kylmä?
Oletko tiennyt, että tammikuuta on kutsuttu myös sydänkuukaudeksi?

Muista vastata kysymyksiin kommenteissa!

Lumnije

juhlat,joulu

                                     Joulu,kristinusko 

   Joulu on vuosittainen joulukuun loppuun sijoittuva.
       Kristityt viettävät joulua jeesuksen syntymän muist-
        oksi.Useimmissa joulupukin hahmo, joululahjat
        yhdessäolo.Joulu on 24. joulukuuta.Sana joulu on
        ruotsalaisia ja skandinaavisia lainasanoja.Jouluna 
        on myös tapana koristella joulukuusi.
         

                                           Hanukka
   Hanukka on juutalainen juhla,jota vietetään marras-
        tammikuussa.Se kestää kahdeksan päivää.Hanuk-
        kana syödään latkes-nimisiä letuntapaisia leivon-
        naisia ja lapset saavat pieniä lahjoja.Hanukkana
       sytytetään kynttelikkö palaamaan ja se laitetaan
       ikkunalaudalle.

       

Joulukuu

Joulukuu alkaa 1.12. Ihmiset ostavat siloin paljon ylihintaista krääsää kuten kalentereita,koristeita ja lahjapapereita. SIlloin ihmiset saavat paljon lahjoja ja kortteja sukulaisilta. Joulu on kristillinen juhla.

Joulu on vuosittainen joulukuun loppuun sijoittuva juhla. Se on vanha ja yleinen juhla eri puolilla maailmaa. Kristityt viettävät jouluaJeesuksen syntymän muistoksi. Useimmissa maissa joulupukin hahmo, joululahjat ja yhdessäolo ovat keskeinen osa joulua. Joulun vietto alkaa Suomessa jo jouluaattona (24. joulukuuta), mutta joulukuun 25. päivä on kuitenkin varsinainen joulupäivä.

Otso Salonen

Pääsiäiksen SUPER kuvia

otso salonen 

Heinäkuu

Heinäkuun on saanut latinankielisen nimen Iulius kalenterin uudistaneen roomalaisen diktaattorin Julius Caesarin mukaan. Caesar syntyi heinäkuussa. Kuukauden entinen nimi oli Quintilis joka tarkoittaa viidettä ja viittaa siihen, että heinäkuu oli vuoden viides kuukausi kalenterissa, jota Roomassa käytettiin ennen juliaanisen kalenterin käyttöön ottamista.
Heinäkuussa on 31 päivää. Heinäkuussa on noin + 14-18 astetta lämmintä 


heinäkuun keskilämpötilat

Pyhän Olavin päivä (norj. Olsok, fääriksi Ólavsøka) on Norjan ensimmäisen kristityn kuninkaan, Pyhän Olavin muistopäivä, jota vietetään 29. heinäkuuta. Sanottuna päivänä vuonna 1030 Pyhä Olavi sai surmansa Stiklestadin taistelussa kapinallisia vasallejaan vastaan. Muistopäivä kuuluu varsinaisesti katoliseen pyhimyskalenteriin.

Pyhän Olavin päivä Savonlinnassa oli iha emma.

Savonlinnassa Pyhän Olavin päivä on vanhastaan tärkeä merkkipäivä, koska Pyhä Olavi on Olavinlinnan suojeluspyhimys, jonka mukaan linna on saanut nimensäkin. silloin syötiin  lammaspaistia.

juhlat,pääsiäinen

                  Pääsiäinen, kristinusko

• Palmusunnuntai tarkoittaa sitä että sillon hiljennytään.Yleensä palmusunnuntai on 15 maaliskuuta tai jopa myöhempään eli 18 huhtikuuta,mutta joka vuos yleensä vaihtuu päivämäärä.Palmusunnuntaina muistellaa yleensä kun Jeesus saapui aasilla ratsastaen Jerusalemiin.Jeesus Nasaretilainen ratsasti Jerusalemiin palmusunnuntaina aasilla hänen eteensä asetettiin palmunlehviä, pajunkissoja on pidetty lehvien vastine 

       

• Virpominen on lasten perinne jossa käydään muiden oville virpomaan ja ennen menoa pitää koristella pajunkissat ja pukeutua joksikin.Alun perin virvonta on itäsuomalainen ortodoksiseen kristillisyyteen.

• Pitkäperjantai on pääsiästä edeltävä perjantai ja se on Kristuksen ristiinnaulitsemis,kuolinpäivä ja kirkkovuoden surujuhla.Pitkäperjantai on 20 maalisuuta ja 25 huhtikuuta.

•  Pääsiässunnuntai on vuosittain juhla eli pääsiäinen.Jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen juhlana.Pääsiäistä edeltää useissa kirkoissa,ja on hiljainen viikko.

•  Itse menin ennen virpomaan muiden luo mutta nykään en mene muistan ennen kun sain ihmisiltä rahaa ja suklaata kun  niin olin innoisani siitä.  

                       Pääsiäinen, Juutalaisuus

• Juutalaiset viettävät pääsiäistä siten että he muistelevat exodusta, israelilaisten vapautumista Egyptin orjuudesta.Nimi pesah tulee hepreankielisestä sanasta, joka merkitsee "kulkea ohi"

    

maaliskuu

Maaliskuussa on pääsiäinen!Maaliskuu on vuoden kolmas kuukausi. Sitä edeltää helmikuu ja seuraa huhtikuu. Maaliskuussa on 31 päivää. Ennen Julius Caesarin kalenteriuudistusta maaliskuu oli roomalaisessa kalenterissa vuoden ensimmäinen kuukausi.

kevätpäiväntasaus on 20. tai 21. maaliskuuta, ja sen jälkeen päivät ovat pohjoisella pallonpuoliskaolla öitä pidempiä.

NIMEN ALKUPERÄ!!

Kuukauden suomenkielisen nimen alkuperää ei varmuudella tiedetä. Sen on arveltu olevan maa-sanan johdannainen ja viittaavan siihen, että tässä kuussa maa alkaa paljastua lumen alta. Tähän viittaavat sanan­parret kuten maalisk­uu maan avaa, huhtikuu humauttaa. Kymenlaaksonmurteessa nimi esiintyykin muodossa maallis­kuu.Toisaalta on mahdollista, että nimen alku­muoto olisi ollut mahlakuu, mutta myöhemmin se olisi kansan­etymo­logisesti sekaantunut maa-sanan johdannaisiin ja sen vuoksi vääntynyt nykyiseen muotoonsa. Sanan maalis on myös s

elitetty tarkoittavan koillista.

Otso Salonen